Kulttuurisuhteet
Nykyinen kulttuuriyhteistyö monipuolista
Kulttuurivaihto Latvian ja Suomen välillä on ollut vilkasta ja monipuolista koko Latvian uuden itsenäisyyden ajan. Pysyviä yhteistyömuotoja on syntynyt erityisesti musiikin, teatterin ja kuvataiteen alalla. Useiden kulttuurialan oppilaitosten välillä tapahtuu säännöllistä opiskelijavaihtoa.
Musiikki
Kapellimestari Juha Kangas ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri ovat 1990-luvun alusta lähtien jatkuvasti pitäneet ohjelmistossa latvialaisen säveltäjän Pēteris Vasksin musiikkia. Juha Kangas sai Latvian suuren musiikkipalkinnon vuonna 1997. Viime vuosina Vasksin musiikkia on toistuvasti esittänyt myös Tampereen kaupunginorkesteri kapellimestari John Storgårdsin johdolla. Pēteris Vasks –levytys, jossa Storgårds esiintyy sekä viulistina että kapellimestarina, sai Cannes Classical -pääpalkinnot Vuoden levynä keväällä 2004.
Latvian kansallisoopperan solistit, kuoro ja orkesteri esiintyivät gaalakonsertissa Suomen kansallisoopperassa Helsingissä keväällä 1995. Vuonna 2004 Latvian kansallisooppera vieraili Savonlinnan oopperafestivaaleilla. Riian baletti on vieraillut Tampere-talossa useina vuosina 1990-luvun alusta lähtien.
Latvialaiset laulajattaret Inese Galante ja Mirjam Helin –laulukilpailun 1999 voittanut Elina Garanca ovat suosittuja Suomessa. Myös vuoden 2001 Kuningatar Elisabeth -viulukilpailun voittaja, latvialainen Baiba Skride on esiintynyt useita kertoja Suomessa. Gidon Kremer ja Kremerata Baltica esiintyivät Kuhmon kamarimusiikkifestivaaleilla kesällä 2006.
Ryhmä Latvian radiokuoron laulajia (Latvian Radio Chamber Singers) Kaspars Putninsin johdolla esiintyi Viitasaaren Musiikin aika –festivaalilla 6. heinäkuuta 2006. Yleisradion radioiman konsertin säveltäjiä olivat Maija Einfelde, Gundega Smite, Andris Dzenītis, Mārtiņš Viļums ja Pēteris Vasks. Latvian radiokuoron ja suomalaisten muusikkojen yhteistyö jatkui 26. elokuuta 2006 Tukholman Itämeri-festivaalilla, jossa kuoro esiintyi Helsingin kaupunginorkesterin ja kapellimestari Esa-Pekka Salosen johdolla.
Teatteri
Teatteriyhteistyön tärkeimmät osapuolet ovat helsinkiläisen Q-teatterin piirissä syntynyt Baltic Circle –festivaali ja Homo Novus –festivaali Riiassa. Q-teatterin latvialainen yhteistyökumppani Jaunais Rīgas Teātris (Riian Uusi Teatteri) esiintyi Helsingissä ensimmäisen kerran vuonna 1999 (Blaumanis: Räätälin juhannus). Baltic Circle –festivaaleilla JRT on esiintynyt vuosina 2000 (Idiootti) ja 2003 (Reviisori, Kaspar Hauser). Vuoden 2005 festivaalilla vieraili Teātris TT (Lauris Gundars: Kosketa jääkarhua). Vuonna 2005 JRT vieraili Tampereen teatterikesässä (Alvis Hermanis: Pitkä elämä).
Baltic Circle –festivaalin ohjelmassa on esitetty myös latvialaisia elokuvia. Vuonna 2005 ohjelmassa olivat Laila Pakalniņan dokumenttielokuvat Shoe ja Python.
Aiemmin Laila Pakalniņan dokumenttielokuvia on nähty Helsingissä Rakkautta ja anarkiaa –festivaalilla 2004 (The Bus) ja DocPoint –festivaalilla 2005 (Dream Land).
Erityisen kiinnostava hahmo elokuva-alan latvialais-suomalaisten yhteyksien kannalta on Suomessa elämäntyönsä tehnyt latvialaistaustainen elokuvaohjaaja Teuvo Tulio (1912-2000), jonka elokuvia on viime vuosina nähty myös Latviassa. Tulio oli isänsä puolelta turkkilais-puolalainen ja äitinsä puolelta persialais-latvialainen. Varhaislapsuutensa Tulio (Theodor Tugai) vietti Latviassa, mistä hän kymmenvuotiaana muutti Helsinkiin.
Kuvataide
Latvialainen Olegs Tillbergs sai Henna ja Pertti Niemistön kuvataidesäätiön Ars Fennica –palkinnon vuonna 1994. Vuonna 1997 aloittanut Rauma Biennale Balticum esittelee Itämeren maiden nykytaidetta. Biennaalin latvialainen vieras kesällä 2006 oli Gints Gabrāns.
Latvialaista kuvataiteen näyttelyitä ovat järjestäneet mm. Porvoon taidemuseo, Helsingin kaupungin taidemuseo, Helsingin taidehalli ja Amos Andersonin taidemuseo. Sinebrychoffin taidemuseo järjesti 1990-luvulla kaksi laajaa latvialaisista kokoelmista tuotettua taidenäyttelyä: "Latvia taiteiden risteyksessä" 1993 ja "Elämän arjesta jumalten juhlaan" 1995.
Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä huhtikuussa 2006 avattu näyttely "Unelma onnesta – Janis Rozentāls" oli esillä koko kesän. Näyttelyssä oli noin 30 maalausta ja litografiaa pääasiassa Latvian Kansallisen taidemuseon kokoelmista. Lisäksi näyttelyssä oli mukana suomalaisen Daniel Nyblinin ja riikalaisen Jānis Riekstsin valokuvia Janis Rozentālsista ja Elli Forssellista.
Viralliset puitteet
Tärkeä yhteistyökanava on perinteisesti ollut ystävyyskaupunkitoiminta, jonka puitteissa on harjoitettu kulttuurivaihtoa Riian ja Porin vuodesta 1964 sekä myöhemmin mm. Jūrmalan ja Pietarsaaren välillä.
Helsingissä vuonna 1990 perustettu Rozentāls-seura ry vaalii Suomen ja Latvian kulttuurisuhteita ja edistää Latvian kansan, yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemusta Suomessa. Seuran latvialainen yhteistyökumppani on Latvia-Suomi-seura. Pietarsaaressa ja Porissa toimii Suomi-Latvia yhdistys ry ja Tampereella Latvian Ystävät ry. Useille paikkakunnille on myös syntynyt ystävyyskouluja ja ystävyysseurakuntia.
Latvialla ja Suomella on hallitustenvälinen sopimus yhteistyöstä kulttuurin, opetuksen ja tieteen alalla vuodelta 1996.